Luin keväällä Koiramme-lehdestä mielenkiitoisen jutun Kainuun ammattiopiston Koirakeskuksesta. Jutussa kerrottiin, että kyseisessä opinahjossa koulutetaan eläintenkouluttajia, jotka opinnoissaan käyttävät ihan ”tavallisia ongelmakoiria” opetusmateriaalinaan. Nämä projektikoirat valitaan hakemusten perusteella, ja koirat viettävät kolme viikkoa Koirakeskuksella koulutettavana, jonka jälkeen omistajat sitten jatkavat työskentelyä saamiensa ohjeiden mukaisesti. Eli yhdellä iskulla kolme kärpästä: opiskelijalle ihan oikea projekti työstettäväksi, koiralle tehotreeniä kolmeksi viikoksi ja vielä omistajalle koulutuspohja ja vinkkejä, miten koiran kanssa tulisi arjessa toimia! Mietin silloin keväällä, että tuo kuulostaa ihan minua ja Toffea varten tehdylle jutulle, ja laitoinkin heti hakemuksen vetämään, kun tämän vuoden koulutusjakso oli alkamassa toukokuun lopulla. Kuinka ollakaan, useiden kymmenien hakijoiden joukosta Toffe pääsi varasijalta mukaan yhdeksi projektikoiraksi!

Olin samaan aikaan kiitollinen avusta, jota Toffen ylisosiaaliseen ”riehumiseen” oli luvassa, toisaalta oli aika nöyryyttävää myöntää, että apua tarvitaan :) Mutta niin vaan kurvasin karvaisen ystäväni kanssa vajaa kuukausi sitten Kajaaniin ja jätin Toffen sinne ammatti-ihmisten käsittelyyn. Sain onneksi matkan varrella viestiä ja videoita projektin etenemisestä, niitten avulla kestin kolmen viikon pätkän, vaikka kotona olikin outoa ilman jaloissa pyörivää koiraa…

Projekti on nyt Koirakeskuksen osalta ohi, perjantaina kävin hakemassa Toffen takaisin omaan kotiin. Kolmessa viikossa tapahtui paljon, Toffelle on nyt iskostettu päähän malli, jossa kontakti pidetään omistajaan/ohjaajaan vieraitten ihmisten lähestyessä, ja toisaalta myös sitä on harjoiteltu, että ihmisten lähellä on kannattavaa istua, siitä voi saada namipalkan :) Eihän tuo ihan täydellistä vielä näin lyhyen ajan jälkeen ole, mutta selvä muutos on tapahtunut aiempaan. Nyt vaatii minulta sisukkuutta, johdonmukaisuutta ja sosiaalisiin tilanteisiin hakeutumista riittävän tiuhaan, jotta tuo malli säilyy ja vahvistuu niin, että palkkausta voidaan vähän kerrallaan vähentää. Saa nähdä, mikä on tilanne esim. puolen vuoden kuluttua, on pidettävä peukut pystyssä että Toffen kanssa onnistutaan.

Eilen tehtiin mökkimetsässä helpohko hakuruutu ja muutamia vesinoutoja, kun oli sulatettuja lintuja käytettävissä. Toffe kyllä nauttii tuosta puuhasta, linnut löytyi ja tuli hienosti takaisin. Illalla aloin tekemään pikaista punkkitarkastusta ja huomasin että selässä, lähellä hännäntyveä oli kohta, johon Toffe reagoi ja jota se olisi halunnut hampaillaan järsiä. Kun aikani mylläsin sitä alusvillaa, niin sieltä löytyi sitten kaikeksi harmiksi ärtynyt, hieman punoittava ja eritteinen kohta, eläinlääkäri vahvisti tänään epäilyt että lievää hotspottiahan se sitten on.  Lekuri ei nähnyt välttämättömäksi ajella karvoja tässä vaiheessa (näyttelyt olisi tulossa myöhemmin kesällä…), joten nyt mennään sitten vain kolmen eri liuoksen voimin eteenpäin, toivottavasti tulehdus rauhoittuu ennen kuin kunnolla pääsee jylläämään. Tätä se paksu alusvilla sitten teettää :)