Ilmoitin Toffen alkuvuodesta Mäntän Talvinome -kokeeseen, joka pidettiin tänä viikonloppuna Jämsässä. Toffe starttasi alokasluokassa, ja valitsin kahdesta päivästä tämän sunnuntain, koska tänään alokasluokan koe tehtiin riistalla (Toffe syttyy riistalle paremmin kuin dameille).

Kokeessa oli kaksi "tehtävärastia". Ensiksi oli hakuruutu, mäenrinne jonka alueelle oli viety 5 fasaania. Koiralla oli 3 minuuttia aikaa hakuun. Toffe lähti käskyn saatuaa vauhdilla matkaan ja hävisi näköpiiristä, mutta palasi hetken kuluttua fasaani suussaan. Hieman ennen luokse tuloa sen piti näyttää herruuttaan ja nostaa koipeaan mättäälle, sen jälkeen lompsotteli luokseni ja sain linnun juuri ja juuri käteen. Lähetin koiran pian uuteen hakuun, ja nyt hieman lähempää löytyi toinen lintu. Senkin Toffe nappasi reippaasti suuhunsa, mutta sama kuvio toistui, koipea nostettiin ja nyt lintukin tipahti suusta joitakin metrejä ennen kuin tuli luokseni. Sain sen käskyllä ottamaan linnun suuhun ja tuomaan luokseni, nyt ehti kyllä tipahtaa maahan ennen kuin sain kiinni. Sitten vielä kolmas lähetys, johonkin nyppylän taakse se katosi mutta tuli tyhjin suin takaisin, ja sen jälkeen hetken harhaili ilmeisesti toisten koirien jälkiä haistellen. Koska Toffe ei enää palannut tehokkaasti hakualueelle ja aika oli täynnä, sain kehotuksenn kutsua koira pois ja kytkeä se.

Sen jälkeen odoteltiin tovi, kunnes päästiin toiselle rastille, jossa oli vuorossa markkeeraus- ja ohjaustehtävä. Ensimmäinen markkeeraus tuli aika lähelle. Toffe seurasi se valppaana ja nouti heitetyn variksen iloisesti. Palautus taas tökki, ja koira tiputteli lintua luokse tullessa. Myös toinen markkeeraus sujui samalla tavalla. Kolmas vaihe oli toisen markkeerauspaikan tuntumaan heitetylle linnulle ohjaus (se siis heitettiin koiran palauttaessa kakkosmarkkeerausta, joten koira ei sitä nähnyt). Toffe lähti heti ensimmäisellä käskyllä vauhdikkaasti liikkeelle (mitä ei suinkaan harjoitellessa aina tee, jos ei näe damia tai riistaa). Hieman sen kulkureitti kaarsi vasemman kautta, ja se juoksi ensin linnun ohi, mutta kiersi sitten oikealle kohdalle ja löysi variksen. Palautus yhtä heikkoa tasoa kuin aiemmatkin varikset.

Kaiken kaikkiaan olen meidän suoritukseen ihan tyytyväinen, harjoitusten määrä on ollut vähäinen ja olen itse niin auttamattoman amatööri ohjaaja/kouluttaja, että ei ihme jos koira kokee olevansa meistä se parempi metsästäjä :) Kuitenkin koiran kyky keskittyä työhön, vauhdikkuus sekä maltti odotellessa oli positiivisia yllätyksiä. Saatiin myös mukavaa ja rakentavaa palautettua työskentelystä, nyt on taas helpompi suunnitella mitä koiran kanssa ensisijaisesti pitäisi harjoitella.


Tuomareina kokeessa olivat Jussi Pyykkönen (haku) sekä Tuula Svan (markkeeraus+ohjaus).


Pisteitä kertyi yhteensä 26/40 ja koeselostus alla:

Haku:

Määrätietoisesti haun aloittava koira, joka ohjautuu tehokkaasti riistoille. Loppua kohden haku muuttuu hieman tehottomaksi, eikä riistoja löydy enempää (2/5). Pisteet 7/10 p.

Markkeeraus:

Koira etenee riistoille nopeasti ja suoraviivaisesti. Riistan ylösotto voisi olla spontaanimpi. Palautusvauhti reipas, mutta palautus ei suju ja riistaa pudotellaan ohj. läheisyydessä. Pisteet 6/10p.

Ohjaus:

Takakaarroksella riistalle. Ylösotto olisi voinut olla spontaanimpi. Palautuksessa riista ei tule ohjaajalle. Pisteet 6,5/10 p.

Työskentelyhalu ja tehokkuus sekä yhteistyö:

Rauhallisesti ohjattu koira, joka työskentelee hyvällä itseluottamuksella. Merkkailee kuitenkin palautusten yhteydessä. (J. Pyykkönen)

Koira tekee töitä, mutta itselleen. Ei ole ohjattavissa. Lähiyhteistyöhön pitäisi kiinnittää huomiota. (T. Svan)