Kesä on mennyt huomaamatta, kovin paljoa ei ole Toffen osalta kertomista. Jonkun verran on saatu pidettyä porukalla noutotreenejä, ja ne onkin ollut Toffelle tarpeeseen. Etenkin ryhmässä tehdyt malttiharjoitukset on osoittautuneet haastaviksi, Toffe tuntuu kuumenevan laukauksista, heitoista, sorsapillistä ja toisista koirista enemmän kuin arvasinkaan. Nyt on ollut muutaman viikon tauko treeneistä itse kunkin kiireistä johtuen, mutta toivottavasti tässä syksymmällä saadaan taas porukka kasaan ja treenit jatkuu.

Myös jälkitreenit on jäänyt vähiin. Perhon kokeen jäljiltä oli tunne, että pitäisi treenata maastossa jossa on paljon hirvenjälkiä, ja viime viikolla sainkin jäljen tuollaiseen maastoon. Treeni meni aika mukavasti, vauhtia Toffella oli paljon ja sain sen pidettyä jäljen tuntumassa, vaikka parissa kohtaa olikin selvästi jotain muita hajuja houkuttelemassa. Ihan hyvä mieli jäi treenistä, ja helpotti huomattavasti lähtöä tämän viikon mejä-kokeeseen.

Tällä viikolla oltiin siis mukana Vesangan iltakokeessa, joka oli 4 koirakon koe. Arpaonni toi meille jäljen numero 2. Maastot olivat mukavat, monipuoliset muttei liian vaikeat. Toffen jäljestys alkoi mukavasti ja suoraviivaisesti, joskin kovasti sain sitä jarrutella kun menohaluja tuntui olevan. Ennen ensimmäistä kulmaa ylitettiin piehenkö oja/puro, ja sen kohdalta Toffe harhautui pois jäljen päältä ja kierteli hetken. Jälki löytyi uudestaan, mutta kulma oli siinä kohtaa jo ohitettu ja makaus jäi siis merkkaamatta. Jatkettiin kovalla innolla eteenpäin, toisen pätkän puolen välin tienoilla kuulin, miten etuoikealta räpisteli kaksi teertä ilmaan. Koira ei niitä huomannut, eikä ilmeisesti tuomari ja opaskaan. Pian tuon jälkeen Toffe pysähtyi erään pienen mättään kohdalle ja jäi haistelemaan. Huomasin, että siinä oli ehkä 60-70 cm laajuinen höyhenkasa, näytti kovasti pyyn sulille ja höyhenille. Toffen suu kävi, ja hetken päästä se tuli minua kohti jotain suussaan. Tuomari kehotti ottamaan siiven pois koiralta, mutta itse asiassa sieltä tuli linnun raato, osin syötynä. Toffe antoi sen onneksi nätisti minulle, ja tuomarin ohjeesta annoin koiralle käskyn jatkaa jälkeä. Toffe oli vähän ihmeissään, se varmaan kuvitteli tulleensa kaadolle. Lähti kuitenkin käskystä jatkamaan matkaa, ja minä huokaisin helpotuksesta. Oli nimittäin käynyt jo mielessä, että tuo homma sotkee koko jäljestyksen ja matka loppuu siihen. Linnunraato oli aivan jäljen päällä, joku peto oli sen siihen tappanut jäljen veretyksen jälkeen.

Tultiin toiselle kulmalle, jonka Toffe kiersi parilla kierroksella, mutta taas ohitti makuun sitä sen kummemmin merkkaamatta. Viimeisellä pätkällä, taas ojan ylityksen yhteydessä, Toffe lähti taas jäljeltä sivuun, ja kierteli aikansa ennen kuin kaikeksi onneksi palasi ojan yli takaisin ja kaartoi jäljelle. Seuraavalla yrittämällä ojan ylitys sujui paremmin ja matka jatkui ojan jälkeen jälkeä myöten. Tiesin jo, että ollaan todella lähellä kaatoa, kun yhtäkkiä Toffe melko määrätietoisesti lähti jäljen vasemmalle puolelle, ehkä kymmenkunta metriä, ja alkoi tuijotella puiden latvoja. Maasto oli sellaista koivikon ja männikön sopivaa sekoitusta, näytti juuri sellaiselle missä teeriä usein näkyy. Toffe jopa nousi takajaloilleen yhtä mäntyä vasten ja katsoi minua kysyvänä, selvästi se sai puista jonkin hajun. Tuomari antoi taas ohjeeksi kehottaa koiraa, ja pienen kannustuksen jälkeen (ja muutama kierros puiden juuressa) se onnistui jollain ihmeen tavalla palaamaan jäljelle, eikä mennyt kauaa kun häntä alkoi heilua sen merkiksi, että sorkasta saatiin vainu. Ja niin päästiin sorkalle asti  ilman hukkaa, vaikka muutamaan otteeseen siihen olisi ollut hyvät ainekset. Toffe nappasi sorkan suuhunsa ja minä olin onnellinen :) Vähän pelotti, kuinka paljon pisteissä sakotetaan tarkistuslenkeistä, makausten merkkamatta jättämisestä ja siitä, että jouduin koiraa useampaan otteeseen kannustamaan.

Pisteitä menetettiin jonkin verran, mutta saatiin tulokseksi kuitenkin 1 ja nyt sitten Toffe siirtyy voittajaluokkkaan! Seuraava koe onkin jo tiedossa, saatiin sovittua että Toffe vaihdetaan vaan avoimesta luokasta voittajaluokkaan. Nyt pitäisi ehtiä tekemään yksi VOI-luokan tyyppinen harjoitusjälki, jotta voisin paremmilla mielin kokeeseen mennä. Ja toivottavasti saan jonkun auttavaisen, kokeneen parin jäljentekoon, ei ole nimittäin tullut VOI-jälkeä vielä koskaan tehtyä...

 

Tässä Toffen pisteet ja koeselostus:

Jäljestämishalukkuus: 6/6

Jäljestämisvarmuus: 11/12

Työskentelyn etenevyys: 9/10

Lähdön, kulman, makauksien ja katkon selvittämiskyky sekä tiedottaminen / kaadolla haukkuminen: 10/14

Käyttäytyminen kaadolla: 3/3

Yleisvaikutelma: 5/5

Yhteispisteet 44.

"Toffe tutkii alkumakauksen ja ohjataan hyvin jäljelle. Jäljestys on maavainuista ja jälkitarkkaa. Ennen ensimmäistä kulmaa ajaudutaan hieman jäljen sivuun ja siitä oikaistaan seuraavalle osuudelle. Makaus jää osoittamatta. Toisen osuuden puolivälissä linnun raato vie hieman keskittymistä mutta kehotuksella jäljestys jatkuu. Toinen kulma tarkistuslenkillä, makaus jää osoittamatta. 3. osuudella yksi laaja tarkistuslenkki, mutta palataan takaisin jäljelle.Noin 10 m ennen sorkkaa ajaudutaan ilmavainulla jäljen sivuun, tutkitaan puiden latvat ja kehotuksella palataan jäljelle, siitä suoraan sorkalle, jonka tuo ohjaajalle. Hyvää työtä, makaukset Toffe saisi huomioida paremmin."

Ja tuomarina kokeessa oli Tuula Svan.