maanantai, 20. marraskuu 2017

Syksyn muutoksia ja lintujahtia

Syksy toi meille tullessaan vähän kurjia muutoksia, joihin tosin oli jo kesästä asti osattu varautua. Eppu-koiran kanssa ei saatu perheen arkea sujumaan koiran luonteen vuoksi - tai ehkä omistajan luonteen vuoksi. Eppu käyttäytyi kodin ulkopuolella (ihmisten ilmoilla) hyvin pelokkaasti, epävarmasti ja epäluuloisesti kaikkia vieraita kohtaan. Se ei saanut omistajasta sellaista tukea kuin olisi tarvinnut vahvistuakseen, ja koiran ja perheen parhaaksi se palasi meiltä synnyinjuurilleen uutta kotia etsimään. Toffeen Epun lähtö vaikutti oikeastaan yllättävän positiivisesti, se nuorentui käytökseltään ja on ollut jotenkin reippaampi nyt kun ei kakara ole viemässä kaikkea huomiota. Koiraseuraa on välillä saatu muista tuttavien koirista. Tässä viimeinen "kaverikuva" Toffesta ja Epusta.

 

IMG_20170925_072906.jpg

Syksyä on Toffen osalta piristänyt myös nyt jo päättynyt kanalinnustuskausi - Toffesta olikin muutamaan otteeseen ihan oikeasti apua, kun vähän huonomman osuman saaneet linnut pääsivät räpiköimään vähän matkan päähän ampumapaikasta. Toffe sai linnut talteen ja metsästäjillä ja koiranohjaajalla oli hyvä mieli! 

 

IMG_20171007_085214.jpg22904966_10155836457869116_8624784150156

Nyt on jääty "talvitauolle". Lenkkeillään ja puuhastellaan jotain pientä. Ensi vuodelle onkin sitten ainakin yksi tavoite ihan selvä - kolmatta ykköstulosta lähdetään mejästä yrittämään!

maanantai, 20. marraskuu 2017

Mestaruustunnelmissa Multialla 3.9.2017!

Kauden viimeinen mejä-koe oli Keski-Suomen Noutajakoirayhdistyksen koe Multialla, joka oli samalla yhdistyksen mestaruuskoe. Kokeeseen lähdettiin hyvinkin avoimin mielin, kun kesän tulostaso oli ollut kovin vaihteleva. Tällä kertaa arpaonni suosi meitä, ja päästiin heti aamun ensimmäiselle jäljelle. Maasto oli jossain määrin tuttua, koska olen pari vuotta sitten ollut itse tekemässä jälkeä samoihin maisemiin. Toffe aloitti jäljestyksen tarkasti, alkumakuulta söi kaiken irtoavan veren ja siitä sitten tarkasti matkaan. Ensimmäisellä makuullakin putsasi maan oikein perusteellisesti, ja katselipa ympärilleen sen näköisenä, jos vielä löytyisi lisää verta jostakin. Hoksasi onneksi lähteä jatkamaan matkaa. Toffen jäljestys oli tosi maltillista ja tarkkaa, tällä kertaa ei tarvinnut puskissä rymytä. Aivan jäljen lopussa se ajautui hieman jäljen oikealle puolelle, kulki siinä vähän matkaa jäljen suuntaisesti, ja koska tiesin että ollaan hyvin lähellä tietä, pelkäsin että se on mennyt jo sorkasta ohi ja saadaan taas hukka ihan viime metreillä. Mutta sitten Toffe sai sorkasta vainun, ja kaartoi takaisin suoraan sorkalle. Siinä vaiheessa huokaisin helpotuksesta, jäljestys oli Toffen uran ylivoimaisesti paras! Tulosten luku olikin sitten jännää, kun kirjasin tapani mukaan osallistujalistaan tuloksia, ja tajusin että koirakot vaan vähenee eikä Toffea ole vielä mainittu. Ja sitten kun toiseksi viimeisenä luettiin vielä toisen koirakon tulos, tajusin että Toffe hienon jäljestyksensä ansiosta voitti yhdisyksen mejä-mestaruuden v. 2017! Olipa upea päätös kaudelle! Tuomarina kokeessa oli Ilkka Niemi, ja Toffen jäljestys arvioitiin näin:

Jäljestämisvarmuus: 12/12

Työskentelyn etenevyys: 10/10

Lähdön, kulman, makauksien ja katkon selvittämiskyky sekä tiedottaminen / kaadolla haukkuminen: 12/14

Käyttäytyminen kaadolla: 3/3

Yleisvaikutelma: 5/5

Yhteispisteet 48 ja tulos VOI1.

"Koira nuuhkii ja nuolee alkumakauksen huolella ja lähtee määrätietoisesti, mutta ohjaajan varmistamana jäljelle. Edetään maavainuisesti ohjaajan jarruttamana reipasta vauhtia varmasti ja tarkastikin jäljellä kaikki osuudet. Tehdään vain kolme mitättömän pientä rengastusta. Katkokulmalla tehdään veretyksen päässä pieni rengastus ja sitten edetään sujuvasti veretyksen alkuun. Toisen kulman takana tehdään pieni suunnanvarmistussilmukka, kolmas kulma edetään tarkasti jäljen mukaisesti. Kolme makausta merkataan, yksi ylitetään merkkaamatta. Kaadolle kaarretaan ilmavainulla hieman sivusta. Koira ottaa kaadon suuhunsa.”

IMG_20170903_195939.jpg

maanantai, 20. marraskuu 2017

Lisää jäljestystä

Elokuun puolivälissä huomasin facebookissa ilmoituksen, että Luhangan mejä-kokeessa olisi peruutuspaikka vapaana. Muutaman minuutin harkinnan jälkeen ilmoitin Toffen sinne, ja niinpä oli taas yhdeksi viikonlopuksi ohjelmaa tiedossa. Etelä-Suomessa riehui samaisena viikonloppuna hurja ukkosmyräkkä, mutta se ei onneksi yltänyt Keski-Suomen puolelle normaalia ukkosta kummempana, ja sekin ajoittui jälkientekopäivän iltaan. Jälleen kerran oltiin Toffen kanssa viimeisellä jäljellä, joten odottelua oli tuntitolkulla opastuksesta ja jäljen purkamisesta huolimatta. Jäljestys oli alusta alkaen aika sekavaa, ja maasto hyvinkin tiheää taimikkoa suurelta osin. Oma suuntavaisto meni jo hyvissä ajoin sekaisin, mutta mikäpä siinä narunjatkeena roikkuessa... Hukkia tuli, ja viimeisin niistä vähän ennen kaatoa. Ei ollut ollenkaan meidän päivä, mutta toisaalta Toffe oli kyllä taas hyvin halukas jäljestämään, riistanjäljet vaan kiinnosti enemmän kuin verijälki... Tulosta ei saatu, mutta tuomari Petri Pelkosen selostus tässä: 

Jäljestämishalukkuus: 0/6

Jäljestämisvarmuus: 0/12

Työskentelyn etenevyys: 0/10

Lähdön, kulman, makauksien ja katkon selvittämiskyky sekä tiedottaminen / kaadolla haukkuminen: 0/14

Käyttäytyminen kaadolla: 0/3

Yleisvaikutelma: 0/5

Yhteispisteet 0 ja tulos VOI0.

"Alkumakuulta opastetusti liikkeelle sopivavauhtista hyvin paljon aaltoilevaa jäljestystä. Kaikilla osuuksilla tehdään useita isompia tarkastuksia. Kahdella ensimmäisellä määrätietoiset poistumiset joista hukat molemmista. Kaikki makuut ylikäveltiin. Katkokulma yhdellä isolla rengastuksella, muut kulmat taustan tarkistuksilla. 4. osuuden lopulla juuri ennen sorkkaa 3. määrätietoinen poistuminen ja koe keskeytetään. Harjoitellen sorkalle joka kiinnosti. Innokas jäljestäjä jolle kokemus tuo varmuutta lisää.”

IMG_20170811_213014.jpgIMG_20170813_122145.jpg

maanantai, 20. marraskuu 2017

Karhutestissä...

Kaiken mejäilyn keskellä päätin viedä Toffen petotestiin, ja pedoksi valitsin karhun. Halusin nähdä, miten Toffe reagoi pedon haistaessaan ja nähdessään. Kun saatiin lupa lähteä testialueelle, Toffe nuuhkaisi "polun" alussa olleen karhun ulosteella päällystetyn tiilen. Siitä jatkettiin matkaa, joka tosin hidastui kun Toffe halusi jäädä syömään niitä kikkareita... Vähän hoputtelin sitä eteenpäin, jotta saatiin testi kunnolla käyntiin. Pian konekarhu tulikin suojan takaa näkyviin. Alkuun Toffe haukahteli ja murahteli maltillisesti sivulla ja takana. Kun karhu palasi taemmas, Toffekin uskaltautui vähän taas eteenpäin. Mutta heti kun karhu taas lähestyi, Toffe pakitti. Ja kun karhu lähti tulemaan vauhdikkaammin kohti, päätti Toffe paeta liinanmitan verran takavasemmalle, ja istahti katsomaan, kuinka emännän käy kun karhu tulee kohdalle. Tässä vaiheessa testi päätettiin, kun kävi selväksi ettei koiralla ole mitään tarvetta lähteä karhua haastamaan vaan haluaa ottaa etäisyyttä. Testaajan näkemys oli, että seuraavan kerran kun Toffe haistaa karhun, se pyrkii pakenemaan. Tämä on hyvä tietää tuolla metsissä samoillessa, paras lähteä vaan koiran mukaan jos se johonkin tällä tavalla reagoi!

20615773_1371002712953270_55586694236048

(kuva: Heli Kärnä / Petotestit koirille)

20616014_1371003339619874_14732657331640

(kuva: Heli Kärnä / Petotestit koirille)

IMG_20170728_141748.jpgIMG_20170728_142812.jpg


maanantai, 20. marraskuu 2017

Kesäloma ja mejä Vesanka 26.7.2017

Toukokuisten kokeiden jälkeen päätin kokeilla Toffelle parin viikon kipulääkekuuria. Takajalat tärisevät edelleen, ja kun ei koskaan ole kipulääkkeiden vaikutusta siihen asiaan kokeiltu, niin halusin testata senkin vaihtoehdon. Lääkitys ei vaikuttanyt tärinään mitenkään, mutta kuurista aiheutui meille dopingmääräysten takia vähän pitempi tauko kokeitten osalta... Kesää vietettiinkin pitkälti metsässä lenkkeilen ja koirapojat temmelsivät paljon pihalla keskenään.

IMG_20170608_141325.jpgIMG_20170610_104237.jpgIMG_20170705_172738.jpg


Kun lääkekuurin päättymisestä oli kulunut riittävästi aikaa, suunnattiin taas mejäilemään. Päästiin mukaan Vesangalle iltakokeeseen. Koe meni ihan mukavasti, harmillisesti taas tuoreet riistanjäljet sotkivat vähän koiran ajatuksia ja hienosti alkanut jäljestys muuttui puolivälissä haparoivaksi. Toffe oli taas illan viimeinen koira jäljellä, ja sen kunniaksi saatiin pitää kaatona ollut kauriin sorkka. Evästen syönnin ja tulosten luvun ajaksi jätin sorkan Toffelle peräkonttiin, ja kotiinlähtövaiheessa kauhukseni huomasin, ettei sorkkaa enää olekaan! Toffe oli rouskutellut sen suihinsa karvoineen ja kynsineen päivineen... Kotona syötin sille tankoparsaa, että tulisi yhtä sujuvasti ulos toisesta päästä kuin oli mennyt sisäänkin :)

Tässä vielä kokeen tulokset, tuomarina Tuula Svan:

Jäljestämishalukkuus: 5/6

Jäljestämisvarmuus: 6/12

Työskentelyn etenevyys: 6/10

Lähdön, kulman, makauksien ja katkon selvittämiskyky sekä tiedottaminen / kaadolla haukkuminen: 11/14

Käyttäytyminen kaadolla: 3/3

Yleisvaikutelma: 4/5

Yhteispisteet 35 ja tulos VOI2.

"Hyvä ohjattu lähtö ja Toffe aloittaa maavainuisen jälkitarkan jäljestyksen. Kaksi ensimmäistä osuutta aivan jälkitarkasti makaukset myös näillä osuuksilla osoitetaan hyvin. Kaksi ensimmäistä kulmaa laajalla tarkastuslenkillä. Kolmannella osuudella ajaudutaan jäljen sivuun, sitten paluujäljelle ja jälleen kauas jäljestä ja tuomitaan hukka. Puhdas jälki, josta kulmalle, jolla katko, siellä laajalla lenkillä viimeiselle osuudelle. Vähän ennen kaatoa vielä laajat lenkit jäljen sivuun. Kaksi viimeistä makausta jäi osoittamatta, mutta kaadolle sivusta joka kiinnosti. Hieno alku, mutta loppuosassa puurtamiseksi, mutta lopulta kuitenkin tehtävä saadaan suoritettua.”