Kaiken mejäilyn keskellä päätin viedä Toffen petotestiin, ja pedoksi valitsin karhun. Halusin nähdä, miten Toffe reagoi pedon haistaessaan ja nähdessään. Kun saatiin lupa lähteä testialueelle, Toffe nuuhkaisi "polun" alussa olleen karhun ulosteella päällystetyn tiilen. Siitä jatkettiin matkaa, joka tosin hidastui kun Toffe halusi jäädä syömään niitä kikkareita... Vähän hoputtelin sitä eteenpäin, jotta saatiin testi kunnolla käyntiin. Pian konekarhu tulikin suojan takaa näkyviin. Alkuun Toffe haukahteli ja murahteli maltillisesti sivulla ja takana. Kun karhu palasi taemmas, Toffekin uskaltautui vähän taas eteenpäin. Mutta heti kun karhu taas lähestyi, Toffe pakitti. Ja kun karhu lähti tulemaan vauhdikkaammin kohti, päätti Toffe paeta liinanmitan verran takavasemmalle, ja istahti katsomaan, kuinka emännän käy kun karhu tulee kohdalle. Tässä vaiheessa testi päätettiin, kun kävi selväksi ettei koiralla ole mitään tarvetta lähteä karhua haastamaan vaan haluaa ottaa etäisyyttä. Testaajan näkemys oli, että seuraavan kerran kun Toffe haistaa karhun, se pyrkii pakenemaan. Tämä on hyvä tietää tuolla metsissä samoillessa, paras lähteä vaan koiran mukaan jos se johonkin tällä tavalla reagoi!

(kuva: Heli Kärnä / Petotestit koirille)

(kuva: Heli Kärnä / Petotestit koirille)